Metropoli ja metropolin tulevaisuus

Tiistai 21.5.2013 klo 2:00

Valtuustossa oli tänään käsiteltävänä joukko isoja asioita tai ainakin sellaisia jotka aiheuttivat paljon keskustelua. Jo kokouskutsussa oli ilmoitettu, että iltapalaa tarjotaan kokouksen puolessa välin, joten odotettavissa oli, että kokous jatkuu yöhön asti.

Käsittelyssä oli keskustelua herättävät tilinpäätös vuodelta 2012, Bjursin alueen tilojen myynti valtiolle, asemakaavan muutoshakemus Kiiltomadonrantaan sekä viimeisimpänä, muttei todellakaan vähäisimpänä lausunto metropolialueen esiselvityksestä. Arvanette varmasti, että metropolin tulevaisuus oli näistä kaupunkilaisten tulevaisuuden kannalta merkittävin asia.

Pääkaupunkiseudulta on jo tehty selvitys jossa selvitettiin metropolialueella kolmea eri vaihtoehtoa.

Ensimmäinen selvityksen vaihtoehdoista oli suurkunnat ja sopimusyhteistyö. Suurkunnat olisivat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Sipoo ja Vihti (1,1 milj. asukasta) sekä Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula (223 tuhatta asukasta). Näiden kahden kunnan välillä olisi sopimusyhteistyö. Tuloksena olisi kaksi hyvin erikokoista kuntaa, joissa vahvistuisi työssäkäyntikunta ja asumisen kunta helposti eri kunnan alueelle. Suuremman kunnan palveluksessa tulisi olemaan reilut 75 000 työntekijää. Suurkuntafuusio olisi Suomen suurin fuusio, eikä siis varmasti olisi helppo.

Toisena vaihtoehtona oli metropolihallinto ja neljä vahva peruskuntaa. Vantaaseen liitettäisiin Tuusulan eteläosa ja Kerava, jossa olisi yhteensä noin 260 000 asukasta. Helsinki yhdistyisi Sipoon kanssa ja Espooseen liitettäisiin Kauniainen ja Kirkkonummi. Neljännen kunnan muodostaisivat Vantaan pohjoispuolella olevat kunnat, Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusulan pohjoisosa. Tämän vaihtoehdon etuina olisi se, että sekä lentoaseman että kehäradan vaikutusalue vahvistuisi ja alueen hyödyntäminen paranisi. Lisäksi seudun yhteisvastuullisuus asuntotuotannossa etenisi ja segregaatio mahdollisesti vähenisi. Yhdistyvissä kunnissa olisi myös kunnan palveluiden kustannukset ja tapa toimia lähellä toisiaan. Näiden kuntaliitosten lisäksi luotaisiin erillinen metropolihallinto. Tämä mahdollistaisi metropolikaavan eli yhteisen näkemyksen alueen kehityksestä toteutukseen.  

Kolmas vaihtoehto oli vahva metropolihallinto ja vahvat peruskunnat. Tässä vaihtoehdossa siis Vantaa pysyisi itsenäisenä kaupunkina, mutta metropolihallinnon alaisuudessa.

Vantaan kaupunginhallitus esitti lausunnossaan neljää selvitystä:

-          metropolihallinto

-          kuntaliitos Keravan ja Tuusulan eteläosaan

-          kuntaliitos Keski-Uudenmaan kuntien kanssa

-          osakuntaliitokset Nurmijärven ja Tuusulan kanssa

Kokoomus ei kannata metropolihallintoa, koska se olisi uusi organisaatiotaso, joka rakennettaisiin kuntien yläpuolelle. Metropolihallinto lisäisi byrokratiaa, kasvattaisi kustannuksia ja toisi yhdet lisävaalit kun metropolivaltuustoon valittaisiin edustajat. Asuntopolitiikka, elinkeinopolitiikka ja toisen asteen koulutus siirtyisi metropolihallinnolle.

Päätöksenteon pitää pysyä lähellä kuntalaista.

Valtuusto keskusteli metropolihallinnosta ja lähidemokratiasta niin, että taloussuunnitelman lähetekeskusteluun päästiin noin klo 0.50. Äänestimme metropolilausuntoon tehdyistä muutosesityksistä neljästi. Kaupunginhallituksen esitys ei kuitenkaan muuttunut.

Vantaan hyvinvointiohjelmat

Sunnuntai 28.4.2013 klo 22:09

 

Vantaan Kaupungilla on monta hyvää ohjelmaa menossa mitä tavallinen kuntalainen ei välttämättä edes huomaa. Valtuuston iltakoulun ohjelmassa torstaina oli Vantaan hyvinvointiohjelmien esittely.  

Vantaalla toteutetaan ja kehitetään tällä hetkellä monta hyvää hanketta joista esimerkkinä Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma HYVIS, Vantaan ikääntymispoliittinen ohjelma VIKSU sekä vammaispoliittinen ohjelma WAMPO.

HYVIS on tehty edistämään vantaalaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Vuoden 2013 teemana tässä ohjelmassa on lapsiperheköyhyys. Tällä valtuustokaudella 2013-2016 HYVIKSEN hyvät teot ovat: hyvä terveys, yhdessä enemmän, vahva vanhemmuus, iloa harrastuksista ja sydämellä sitoutuen. Nämä viisi hyvää tekoa on valittu vantaalaisilta lapsilta, nuorilta ja vanhemmilta sekä Vantaan kaupungin työntekijöiltä ja kumppaneilta kootuista ehdotuksista. HYVIKSESTÄ löytyy lisää tietoa osoitteesta www.vantaanhyvis.fi

Tiesitkö muuten, että useissa nuorisotiloissa on kuntosali ja ohjattua liikuntaa.
Vantaalla on myös käynnissä kouluruokaan liittyvä palvelumuotohanke, jossa keskeisin ajatus on kuulla oppilaiden mielipiteitä kouluruokailusta. Koivukylän koulussa ruokalaympäristö muutettiin kokonaisuudessa viihtyisäksi tilaksi. Oppilaat ja koululaiset olivat mukana suunnittelussa.

VIKSUN visio vuodelle 2015 on " Vantaan ikääntyvä väestö on rikkaus. Meillä ikäihmiset elävät mielekästä elämää tavalla, josta muu maailma ottaa mallia." Lisätietoja www.vantaa.fi/fi/senioreille/vantaan_ikaantymispoliittinen_ohjelma

Tiesitkö, että vanhusten kotihoitopalveluihin on saatu Vantaalla 80 vapaaehtoista henkilöä. Jos olet itse kiinnostunut vapaaehtoistyöstä käy tutustumassa http://vantaa.suurellasydamella.fi

WAMPOn eli vammaispoliittisen ohjelman viisi kärkiryhmää on

-          fyysinen esteettömyys,
-          palveluohjaus ja asiakaslähtöisyys,
-          oikeus koulutukseen, työhön ja mielekkääseen arkeen,
-          asuminen sekä
-          esteetön ajattelu ja elämänlaatu.

Näissä ryhmissä on yhteensä 56 konkreettista toimenpidettä erilaisten epäkohtien poistamiseksi. Ohjelma on käynnistynyt Vantaan Vammaisneuvoston aloitteesta jo vuonna 2008.  Lisätietoja http://www.vantaa.fi/fi/sosiaali-_ja_terveyspalvelut/ajankohtaista-arkisto_-_sosiaali-_ja_terveyspalvelut/101/0/vammaispoliittinen_ohjelma_wampo_-_tilaa_kaikille_myotatuulessa

Lisäksi on vielä AHVO, MOKSU ja turvallisuusohjelma.  AHVOn tavoitteena on edistää 25–64-vuotiaiden vantaalaisten hyvinvointia ja ehkäistä ylisukupolvisen huono-osaisuuden syntyä. Tavoitteena on sosiaalisesti eheä ja kestävä kaupunki. Lähde mukaan kehittämään AHVOa http://www.vantaa.fi/ahvo

MOKSU on monikulttuurisuusohjelma. Ohjelma on lakisääteinen ja tämä ohjelma sisältää kaupungin kotouttamiseen ja kieli- sekä kulttuurivähemmistöihin liittyvät linjaukset ja niiden toimenpiteet. 

Tiesitkö, että Vantaalla kolmas sektori osallistuu niin aktiivisesti maahanmuuttajatoimintaan, että sitä kuulemma naapurikaupungit kadehtivat.

Valtiovarainministeriö ja Suomen Kuntaliitto valitsevat vuosittain julkisen sektorin parhaan käytännön. Tiesitkö, että tänä vuonna tuon palkinnon voitti Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialue. Toimialueella on mm. hyödynnetty erilaisia palautejärjestelmiä ja toteutettu tavoitteellista laatujohtamista.

Vantaan turvallisuusohjelman tavoitteena on pitää huolta Vantaalaisten turvallisuudesta. Mm. yhtenä suunnitelman tavoitteena on vähentää liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrää 25%:lla seuraavan neljän vuoden aikana.

Vantaan turvallisuusyhteistyö pyrkii ehkäisemään onnettomuuksia ja tapaturmia, lähiyhteisö- ja lähisuhdeväkivaltaa, häiriökäyttäytymistä sekä vahingontekoja ja ilkivaltaa. Lisäksi kiinnitetään huomiota ympäristöturvallisuuteen, kauppakeskusten ja joukkoliikenteen turvallisuuteen sekä liikenneturvallisuuteen. Lisätietoja löydät  www.vantaa.fi/fi/turvallisuus/turvallisuussuunnittelu

Tiesitkö, että viime vuosina kuolemantapauksista 2700 on tapahtunut kotona tai vapaa-ajalla ja 35 työpaikalla (vuosikeskiarvo). Miehiä kuolee kaksi kertaa naisia enemmän. Onnettomuuksien, tapaturmien tai väkivallan seurauksena 2900 vantaalaista joutuu vuosittain sairaalahoitoon. Viikonloppuisin loukkaantuneista puolet on alkoholin vaikutuksen alaisena.

Valtuuston iltakoulu antoi kattavan tietopaketin Vantaan monista kuntalaisten hyvinvointiin tähtäävistä ohjelmista. Valitettavasti rahaa ja sitä myöten resursseja on vähän. Valtuustolla on vaikea kausi edessä kun näiden ohjelmien konkreettisia tekoja toteutetaan ja samalla talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma painaa päälle. Kaupunkilaisten hyvinvoinnista tulee pitää huolta, mutta samalla kaupungin talous on saatava kuntoon, jotta myös lapsemme ja lapsenlapsemme voisivat tässä kaupungissa hyvin.

Pitkä kokous edessä

Maanantai 15.4.2013 klo 21:17

 

Normaalisti valtuuston kokousta edeltävällä viikolla on torstai-iltana järjestetty valtuuston kyselytunti. Tuon illan aikana valtuutetut voivat kysyä virkamiehiltä, niistä asioista, joista valtuuston kokouksessa päätetään. Tällä kertaa kyselytuntia ei ollut, joten kyselytunti järjestettiin ennen valtuuston kokousta.

Ennen kyselytuntia ja valtuuston kokousta kävi Pähkinärinteen nuoritalolta joukko nuoria luovuttamassa adressin valtuustoryhmien puheenjohtajille. Adressissa vastustettiin Pähkinärinteen nuorisotilan lakkauttamista. Nuorisotilassa käy parhaimmillaan 50-70 nuorta illassa, joten tila on suosittu ja ihan varmasti tarpeellinen. Suurena ongelmana on kaupungin taloustilanne ja viime vuoden lopulla hyväksytty talous- ja velkaohjelma. Velkaohjelmassa on jouduttu tekemään kipeitä säästöpäätöksiä. Tulemme varmasti jatkossa saamaan useita adresseja eri toimintoihin kohdistuvien säästötoimenpiteiden johdosta. Ongelmana on se, että jos jotain säästökohdetta ei noudateta, rahat pitää löytää jostain muualta. Nuorisotilan lakkauttaminen voi tuottaa ongelmia muulla ja näin se voi tulla maksamaan tulevaisuudessa enemmän kuin se mitä me nyt säästämme. Joten onko säästökohde järkevä?  Adressi tullaan käsittelemään vapaa-ajan lautakunnassa. Adressissa nuoret olivat esimerkillisesti ehdottaneet säästökohteita joihin he voivat itse vaikuttaa esim. siivoamalla tilat omin voimin.

Valtuuston kokouksessa käsiteltiin kaupungin henkilöstökertomusta ja puhetta syntyi kaupungin työntekijöiden sairauspoissaoloista, kesätyöpaikoista ja työllistämisestä. Ihmettelen kuitenkin jonkun valtuutetun ehdotusta siitä, että kaupungin pitäisi luoda kesätyöpaikkoja. Sehän vasta maksaisi. Kesätyöntekijöitä otetaan niihin paikkoihin joissa työntekijöitä tarvitaan. Kaupunki tukee nyt jo yrityksiä vantaalaisen nuoren työllistämisestä 300 eurolla.

Henkilökertomus nosti esille myös kommentteja siitä, että yhtiömuotoisessa kaupungin organisaatiossa henkilökunnalla olisi asiat ja työolot huonommin kuin kaupunkiin suorassa virkasuhteessa olevilla. En ymmärrä väitettä lainkaan. Ei ole olemassa hyviä ja huonoja työpaikkoja, on vain hyviä ja huonoja esimiehiä. Sekä yksityiseltä puolelta, että kaupungin ja valtionkin esimiehistä löytyy hyviä ja vähemmän hyviä. Yhtiömuotoisuus ei siihen vaikuta.

Keskustelujen lomassa valtuustossa kiersi kaksi aloitetta. En allekirjoittanut kumpaakaan. Mielestäni toisesta minulla ei ollut tarpeeksi tietoa ja toisen aloitteen ehdotus ei mielestäni ollut toimiva ongelman ratkaisemiseksi. Sinänsä kannatan molempia ajatuksia. Palaan aloitteisiin kun ne käsitellään valtuustossa. Toinen aloite koski erään tiepätkän sulkemista lasten turvallisen koulutien takaamiseksi ja toinen kaupungin hankintoja yhtiöiltä, jotka siirtävät tuloksensa erilaisin järjestelyin veroparatiiseihin.

Kokouksessa käsittelyssä olleet aloitteet ja niihin saadut vastaukset eivät herättäneet tällä kertaa keskustelua. Minusta aloitteiden kiertäminen valtuuston kokouksessa ei ole toimiva systeemi. Aloitteen sisältöön ei ehdi paneutua eikä aloitteen tekijältä ehdi kysyä lisätietoja.

Työllistämisen ja työn teettämisen pitäisi olla helpompaa

Sunnuntai 24.3.2013 klo 13:05

Jotain hyvää oli siinä, että Heidi Hautala erehtyi maksamaan pimeästi sekä siivoojalle että remonttimiehelle. Nimittäin nyt alkoi keskustelu siitä, miten vaikeata muutaman satasen maksaminen satunnaiselle työntekijälle on. Työntekijän palkkaamiseen liittyy valtava määrä selvitettäviä asioita. Näitä ovat ennakonpidätys, sosiaaliturvamaksu, eläkevakuutusmaksu, työttömyysvakuutusmaksu, tapaturmavakuutusmaksu, ryhmähenkivakuutusmaksu sekä lisäksi työehtosopimusten määräykset mm. lomakorvauksesta ja palkan määrästä.

Sen lisäksi, että maksaa rahaa työntekijälle, sitä pitää osata maksaa verottajalle, vakuutusyhtiöön ja työttömyysvakuutusrahastoon. Maksujen lisäksi pitää osata lähettää kausiveroilmoituksia ja vuosi-ilmoituksia. Kaikkiin näihin ilmoituksiin ja maksuihin liittyy erilaisia rajasummia, milloin pitää mitäkin maksaa, minkälaista vakuutusta ottaa ja milloin pitää mitäkin ilmoittaa. Kaikkiin ilmoituksiin ja maksuihin liittyy sanktiot, jollei noudata määräaikoja.

Televisiossa eräs toimittaja selvitti satunnaisen palkan maksamisen helppoutta ja totesi, että ”ei se nyt niin vaikeaa ole, mutta tietojen selvittämiseen meni yhden työpäivän verran”.

Verottaja on ansioituneesti kehittänyt palkka.fi – järjestelmää, joka hiukan helpottaa palkan maksamista. Tosin jo järjestelmään kirjautuminen aiheuttaa monelle ongelmia. Järjestelmä ei myöskään ohjeista tarpeeksi siitä, mitä kaikkea pitäisi osata selvittää.

Luulisi tämän päivän tiedoilla ja taidoilla olevan mahdollista kehittää sovellus, mihin kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla, ilmoitetaan työntekijän henkilötunnus ja pankkitilin numero sekä työtehtävän laatu ja työstä maksettava summa. Tämän jälkeen käyttäjän eli työn teettäjän tulisi vain hyväksyä maksu työntekijän tilille sekä kaikki työhän liittyvien sivukulujen maksu oikeille tahoille. Oikeat ilmoitukset lähtisivät automaattisesti eteenpäin ajallaan.

Vai kuinka monen uskotte selvittävän, mitä kaikkea pitää maksaa kun naapurin tyttö tulee lapsenlikaksi ja saa sitä 50 euron palkkion. Kuinka moni on ilmoittanut verottajalle sen, mitä on joka jouluaatto maksanut talossa puolituntia vierailleelle punanutulle. Enkä näissä tapauksissa usko siihen, että virallisesti palkan maksamisen esteenä olisi palkan sivukulut, vaan ainoastaan laiskuus ja pimeänä maksamisen helppous.

Vastustan kiivaasti harmaata taloutta. Harmaan työn tekijä on mielestäni verrattavissa myymälävarkaaseen. Me muut joudumme maksamaan nuo ilmaisostokset. Me muut myös maksamme niiden verot, jotka eivät itse niitä maksa.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että työn teettämisen pitää olla helpompaa. Olemme siirtymässä ajasta ”kaikki pitää tehdä itse” siihen, että ostamme mielellämme palveluja niiltä jotka osaavat. Myös jatkuvasti kasvava vanhusväestö tarvitsee monenlaisia palveluja kotiinsa. Siksi työllistämisen ja satunnaisten työkeikkojen ostamisen pitäisi olla helppoa ja yksinkertaista.

Kenen vastuulle kuuluu työn teettämisen helpottaminen? Työministerin? Toivon konkreettisia toimenpiteitä.

 

Valtuuston toinen kokous 4.3.2013

Maanantai 4.3.2013 klo 22:30

Olipas mielenkiintoinen kokousilta. Valtuuston kokous avattiin ja todettiin lailliseksi, mutta saman tien kokous keskeytettiin neuvottelutauon ajaksi. Neuvottelutauko kestikin yllättäen vajaan tunnin. Kuntarakenneuudistus aiheutti ryhmien välillä keskustelua.

Kuntaliitoksista tullaan keskustelemaan vielä pitkään. Tässä asiassa ei tulla ikinä löytämään kaikkia tyydyttävää lopputulosta. Kuntalaki, kuntarakennelaki, sote-uudistus, metropolihallinto…. koko uudistus on niin laaja, että siitä on todella vaikea ottaa selkoa, että missä mennään ja mitä ollaan päättämässä.

Mielipiteitä ja argumentteja on monia. ”Vantaa toteuttaa palvelunsa tehokkaammin ja edullisemmin kuin Helsinki.” Miksi siis Helsinkiä ei liitetä Vantaaseen eikä toisinpäin. Enkä tarkoita tällä, että kannatan juuri Helsinki-Vantaa liitosta, vaan sitä, että jos kuntaliitoksia tehdään, niin mallia pitää ottaa siitä kunnasta tai niistä kunnista, missä asiat tehdään paremmin.

Keskusta teki muutosehdotuksen Kaupunginhallituksen tekemään esitykseen, jossa lausetta ”Uudistukset tulee toteuttaa aina mieluummin yhteistyöllä kuin pakolla” muutettaisiin kuulumaan ”Uudistukset tulee aina toteuttaa yhteistyöllä”. Esitys kaatui äänestyksessä. Vain kolme valtuutettua koko valtuustosta kannatti tätä muutosehdotusta.  

Perussuomalaisten edustaja esitti kuntavaaliehdokkaiden vaalien aikana antamia vastauksia vaalikoneisiin kuntaliitosten ja metropolihallinnon osalta. Mielestäni tämä esitys ei ollut tässä tilanteessa relevantti, sillä esimerkiksi itse en tiedä vielä tarpeeksi voidakseni ottaa selkeää kantaa asiaan. Kuntarakennetta on kuitenkin uudistettava. Siitä on keskusteltava. Siitä pitää tehdä esityksiä ja työtä pitää tehdä. En tiedä mikä esitys kuntaliitoksiksi metropolialueella olisi paras, mutten ole myöskään lainkaan varma, että olisiko vantaalaisten etu, että pysyisimme itsenäisenä.

Kuntauudistuksen taustalla on huoli, siitä, että kaikki kunnat ei pysty tällä hetkellä huolehtimaan peruspalveluistaan. Koko kuntauudistus, myös metropolialueella, pitää lähteä kuntalaisten edusta. Tällä hetkellä Vantaa on erityisen tiukassa taloustilanteessa ja palveluista on jouduttu leikkaamaan. Kuntauudistuksen taustalla on tarve selvittää kuntien vastuuta ja työnjakoa valtion kanssa. Lisäksi sosiaali- ja terveysuudistusta viedään eteenpäin yhdessä kuntauudistuksen kanssa. Tärkeintä kuntalaiselle on lähipalvelut, ei kuntarakenteet tai kuntarajat.  

Valtuuston kokouksessa käytettiin myös muutama mielenkiintoinen puheenvuoro Vantaan Kaupungin kaksikielisyysohjelmasta, joka sellaisenaan hyväksyttiin.

Kello läheni jo puolta yhdeksää kun aloitettiin keskustelu Myyrmäen yhdeksän kerrostalon kaavan hyväksymisestä. Apulaiskaupunginjohtaja Nikulainen esitteli kaavan historiaa sekä listan kaupungin käyttämistä konsulteista viimeisen kuuden vuoden ajalta. Tämän kaiken taustalla oli valtuutettujen huoli siitä, että projektissa on ollut mukana Forma-Futura. Valtuustossa ehdotettiin myös sitä, että kaava hyväksyttäisiin, mutta Lemminkäiselle ja VAV:lle myönnetyt rakennusoikeudet peruttaisiin. VAV rakennuttaa kaksi kerrostaloa, joista yksi tulee olemaan vuokra-asuntoja ja yksi on suunnattu erityisryhmille.  Lisäksi kaupunki saa alueesta 10 miljoonan euron myyntitulot. Rakennusoikeuden epäämisessä ei olisi mielestäni mitään järkeä. Asuntojen valmistuminen vain siirtyisi pitkälle tulevaisuuteen. Kaupunginhallituksen esitys onneksi hyväksyttiin ilman äänestystä.

Kello yhdeksän aloitettiin käsittely koulujen johtokuntien korvaavasta mallista. Koska johtokunnat lakkautetaan, oppilaan väliaikainen erottaminen siirrettiin opetuslautakunnalle. Tämä kuitenkin aiheutti huolta, koska opetuslautakunta ei pysty reagoimaan asiaan välittömästi. Ryhmien välisessä neuvottelussa muutettiin johtosääntöä niin, että perustetaan yksilöasioiden jaosto opetuslautakunnan alle. Siinä tulee olemaan viisi jäsentä ja se kokoontuu vain tarvittaessa käsittelemään oppilaan erottamista. Erinomainen muutos. Erottamispäätös voidaan tehdä nopeasti ja oppilaan oikeusturva säilyy.

Huh! Paljon tärkeitä asioita, mutta erittäin mielenkiintoista. Tästä on hyvä jatkaa.

Tahtoo paratiisiin

Torstai 31.1.2013

Viime valtuuston kokouksessa suurinta keskustelua käytiin yllättäen veroparatiiseista. Käsittelyssä oli nimittäin aloite jossa esitettiin, että Vantaan Kaupunki välttäisi yhteistyötä sellaisten yritysten kanssa, joilla on kytkentä veroparatiiseihin. Aihe on kannatettava ja tästä pitää keskustella. Moni meistä paheksuu sitä, että suuryritykset siirtävät tuloksensa maihin joissa maksetaan veroja vähän tai ei lainkaan.

Moni menestynyt urheilija muuten myös siirtää tulonsa veroparatiiseihin. Miksi me emme paheksu sitä?

Kuluttajana ja pienyrittäjänä minun on helppo tehdä eettisesti ja moraalisesti kestäviä valintoja. Vaihdoin erästä palveluntoimittajaa kun kuulin, että yritys tekee 40% liikevoittoa ja siirtää koko tuloksensa Bahrainiin, missä veroprosentti on tasan nolla. Vaihtaminen vaati kaksi puhelinsoittoa; irtisanominen nykyiseen ja sopimuksen tekeminen uuden palveluntuottajan kanssa. Minulle jopa soitettiin perään ja tiedusteltiin irtisanomisen syytä. Luulenpa, että en ollut ainoa samaan ratkaisuun päätynyt.

Kunta on kuitenkin vaikeammassa paikassa. Kunnan hankintoja säätelee hankintalainsäädäntö. Jokin yritys voidaan sulkea pois tarjouskilpailusta, mikäli tarjoaja on tuomittu veropetoksesta tai se on jättänyt veroihin tai sosiaaliturvamaksuihin liittyviä lakisääteisiä maksuja suorittamatta. Sen sijaan yritystä, joka tekee verosuunnittelua, ei voida sulkea kilpailun ulkopuolelle. Verosuunnittelun avulla yrityksen tulos maksetaan korkoina toiselle konserniyhtiölle, joka sijaitsee veroparatiisissa.

Verolainsäädäntöä ollaan muuttamassa siten, että yritys ei voisi rajoittamattomasti vähentää korkomenojaan verotuksessa. Yli 500.000 euron nettokorkomenot olisi vähennyskelpoisia vain siltä osin, kuin ne ovat enintään 30 yrityksen tuloksesta. Tämäkin uudistus sallii yhä melko suurten tulosten siirron pois Suomesta, 30 prosentin raja voisi alempana.

Vantaan Kaupungin on kuitenkin melko vaikeata lähteä taistelemaan veroparatiiseja vastaan. Siksi tarvitsemme sekä EU-tasoista että kansallista lainsäädäntöä asiasta. Asiaa tulee pitää esillä ja siitä pitää keskustella.  Suomi ei onneksi ole ainoa maa, joka haluaa muutoksen asiaan.

Tahtoo paratiisiin! :)  Tosin minulle kelpaisi ihan vain sellainen viikon loma merenrannalla, auringonpaahteessa kauniissa luonnonmaisemassa.

 

Koulujen johtokunnat lakkautettiin

Tiistai 29.1.2013 klo 21:25

Maanantaina kaupunginhallitus teki lopullisen päätöksen ja päätti lakkauttaa johtokunnat. Ennen päätöstä, sivistysvirasto pyysi koulujen johtokunnilta lausunnot siitä, miten kodin ja koulun yhteistyötä pitäisi kehittää ja mikä olisi vaihtoehto johtokunnille. Johtokuntien lakkauttamisen syynä oli Vantaan talous- ja velkaohjelma, mikä leikkasi monta kaupungin palvelua.

Johtokunnat antoivat 40 lausuntoa ja vanhempainyhdistykset antoivat 24 lausuntoa. Useimmissa lausunnoissa otettiin kantaa siihen, että johtokuntia ei saisi lakkauttaa. Lisäksi kodin ja koulun yhteistyön tärkeyttä korostettiin. Olin itse kirjoittamassa kannanottoa Simonkylän koulun johtokunnassa ja täytyy myöntää, että mekin kirjoitimme lausunnon siltä pohjalta, että halusimme johtokuntien säilyvän. Emme ehdottaneet uutta toimintamallia tai ideoineet johtokuntien tilalle jotain muuta. Emme katsoneet avoimesti tulevaisuuteen.

Noin puolella Suomen kunnista on kouluissa johtokunnat. Vantaalla vuonna 2010 johtokuntia kootessa määräaikaan mennessä 18 peruskoululta puuttui esitys johtokunniksi ja muistutuksen jälkeenkin vielä 5 koululta. Lisäksi johtokuntien jäsenten valinnassa oli ongelmia sukupuolikiintiöiden toteutumisessa. Johtokunnan jäsenten määrä oli myös rajattu jos kiinnostuneita vanhempia olisi ollut enemmän.

Toisaalta johtokunta oli virallinen elin, joka rehtorin oli kutsuttava koolle määräajoin. Johtokuntien tehtävänä oli hyväksyä koulun lukuvuosisuunnitelma ja osallistua myös sen toteutumiseen.  Johtokunta päätti oppilaan määräaikaisesta erottamisesta sekä hyväksyi koulun järjestyssäännöt. Tarvittaessa johtokunta teki esityksiä ja antoi lausuntoja koulua koskevissa asioissa.

Uuden vanhempia osallistavan mallin tavoitteena on löytää uusia ja joustavia muotoja yhteistyölle ja saada entistä useampia huoltajia mukaan. Vapaamuotoisempi toimintamalli myös mahdollistaa huoltajien osallistumisen oman elämäntilanteen mukaan. Toimintakulttuuri tulee myös toivottavasti olemaan avoimempaa ja vanhempien osallistumisen kynnys on ehkä matalammalla.

Jatkossakin siis rehtorilla on velvollisuus kutsua vanhemmat koolle vähintään kahdesti lukuvuodessa. Tapaamisiin voi osallistua myös muuta koulun henkilökuntaa (ja toivottavasti osallistuvat).

Ehkä on aika ottaa askel eteenpäin ja luovuttaa vanhasta. Se on vain ja ainoastaan meistä vanhemmista kiinni, kuinka aktiivisesti jatkossa osallistumme koulun toimintaan. Nyt siihen voi osallistua yhä useampi vanhempi oman aktiivisuuden mukaan eikä enää tarvita virallista nimitystä tai kahden vuoden sitoutumista. Jatkossa vanhemmilla on myös mahdollisuus tavata sivistysviraston henkilökuntaa johon kutsutaan vuosittain edustaja jokaisesta koulusta.

Peruskoulun toiminnassa tällä hetkellä olisin enemmän huolissani 1.-2 luokkalaisten viikkotuntimäärän tippumisesta 19 tuntiin tai erityislasten siirtämisestä lähikouluihin. Näiden vaikutuksia on seurattava tarkasti ja tarvittaessa tartuttava ongelmiin. 

Valtuuston kokous 28.1.2013

Maanantai 28.1.2013 klo 19:58

Ensimmäinen valtuuston kokous

Maanantain kokousrupeama alkoi klo 16 ryhmien välisillä neuvotteluilla, jotka pääosin käsittelivät nimien täydentämistä luottamushenkilöpaikoille. Lopulliset paikkajaot löytyvät pian Vantaan kaupungin sivuilta.

Seuraavaksi oli vuorossa valtuustoryhmän kokous jossa mm. saimme lyhyen infon kaupunginhallituksen päätöksistä. Kaupunginhallituksessa hyväksyttiin koulujen johtokuntien lopettaminen. Päätös oli hyvin perusteltu. Kirjoitan tästä päätöksestä ja taustoista myöhemmin erikseen.

Kaupunginhallitus siirsi seuraavaan kokoukseen ns. varikkoselvityksen eli kaupungin hoitaman romuautojen talteenoton. Hallitus tulee esittämään toiminnan ulkoistamista liikkeenluovutuksen kautta. Varikon työntekijät siirtyisivät yksityiselle toimijalle vanhoina työntekijänä, mutta itse varikko säilyisi Vantaan omistuksessa. Tästä siis päätös jäi vielä tekemättä.

Jose Valanta valittiin Vantaan elinkeinojohtajaksi. Hän aloittaa todennäköisesti maaliskuun alussa. Tätä valintaa onkin odotettu. Henkilökohtaisesti odotan elinkeinojohtajalta konkreettisia ja nopeita toimenpiteitä yritystoiminnan tukemiseksi.

Valtuuston kokous

Valtuuston kokouksen alussa luovutettiin tasavallan presidentin 6.12.2012 myöntämiä Suomen Leijonan ansiomerkkejä kaupungin työntekijöille.

Itse kokouksessa

-          hyväksyttiin puolueiden jo ennalta sopimat luottamushenkilöpaikat
-          hyväksyttiin pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimus
-          tutustuttiin Vantaan virtavesiselvitykseen
-          sekä hyväksyttiin Aurinkokiven asemakaava Kivistössä
 

Lisäksi kuultiin kaupunginhallituksen vastaukset eri valtuutettujen tekemään kolmeen aloitteeseen. Ensimmäinen aloite koski Helsinki-Vantaan lentoaseman käyttämää nimeä Helsinki Airport. Aloitteentekijät toivoivat, että kaikissa yhteyksissä käytettäisiin nimeä Helsinki-Vantaa.

Toinen aloite koski kunnan hankintoja ja veroparatiiseja. Aloitteen sisältö on hyvä. Tavoitteena olisi, että kaupunki ei osta palveluja yhtiöiltä joiden tulokset järjestellään veroparatiiseihin. Hankintalaki ei kuitenkaan salli yritysten rajaamista pois tällä ehdolla. Tähän ongelmaan pitää tarttua EU:n tasolla. Aihe nostatti pitkän keskustelun. Veroparatiiseja paheksutaan ihan aiheellisesti, ongelma vain ei ole helposti ratkaistavissa.

Kolmas aloite esitti golfin lisäämistä peruskoulun liikunnan tunneille. Tämä kuitenkin tarkoittaisi 115 000-130 000 euron vuosittaista kustannusta jos perusopetuksen kaikki noin 21 000 oppilasta vietäisiin edes kerran harjoittelemaan golfia. Tässä taloustilanteessa tämä aloite ei edennyt.

Paikat on jaettu

Sunnuntai 20.1.2013 klo 21:51

Vantaan Kokoomuksen hallitus sekä uusi valtuustoryhmä kokoontuivat tänään ja luottamuspaikkajaosta päätettiin ilman suurempaa dramatiikka. Itse sain paikan teknisestä lautakunnasta ja tarkastuslautakunnasta. Lisäksi minut valittiin valtuustoryhmän toiseksi puheenjohtajaksi. Nämä paikat eivät olleet sellaisia mitä etukäteen toivoin, mutta olen kuitenkin tyytyväinen. Tarkastuslautakunnassa tulen saamaan erittäin kattavan kuvan koko kaupungin toiminnoista ja sitä kautta saan paljon tietoa asioista mihin pitää vaikuttaa. Seuraavat neljä vuotta tulevat varmasti olemaan työntäyteisiä ja haastavia. Lähden täysillä tekemään töitä ja vaikuttamaan!

Lisätietoja kokoomuksen paikkajaosta

Vantaalle yrityskiihdyttämö

Tiistai 15.1.2013 klo 20:47

Muutama päivä sitten luonani tilitoimistossa kävi aloittava yrittäjä joka tarvitsi tilitoimistopalveluja. Hyvin usein keskustelu venähtää pitkäksi, sillä aloittavalla yrittäjällä on paljon kysymyksiä ja asioita joihin haluaa lisätietoja. Tilitoimistossa me usein annamme asiakkaalle paljon tietoa myös taloushallinnon ulkopuolelta. Monta vuotta yrittäjien kanssa tiivistä yhteistyötä tehneenä sitä on tietoa kertynyt aiheesta jos toisestakin.

Tämänkertainen yrittäjä oli perustamassa yritystä oman innovaationsa varaan. Keksintö kuulosti hienolta ja sellaiselta, että joko siitä ei tule mitään tai sitten siitä tulee huikea menestys. Monen muun kysymyksen lisäksi yrittäjä pohti yrityksen kotikaupunkia. Hetken mietittyään hän päätti rekisteröidä yrityksensä Espooseen. Sieltä kuulemma saa huokeasti toimitiloja yrityshautomosta sekä muutakin apua startup-yrittäjille. En pystynyt tarjoamaan hänelle Vantaalta vastaavia palveluja vaikka kovasti olisin halunnut.

Tapaamisen jälkeen googlailin aloittavien yrittäjien palveluja ja Espoossa on tosiaan Starup saunaa ja campusta, kolmen hengen yritykselle ilmaiset toimitilat vuodeksi sekä kaupungin tuki innovaatioiden vauhdittamiselle kohti kansainvälisiä markkinoita.  

Tätä me tarvitsemme Vantaallekin!!!

Niinpä lähetin mielipidekirjoituksen Vantaan Sanomiin. Olen valmis antamaan oman työpanokseni hautomon toimintaan. Miten saamme myös kaupungin innostumaan asiasta?

Blogin kirjoittamisen tuskaa

Sunnuntai 13.1.2013 klo 14:02

Huomaan, että blogin kirjoittaminen ei ole minulle vielä kovin luonteenomaista. Pohdin liikaa sitä, että jokaisessa blogikirjoituksessa pitää olla jotain painavaa sanottavaa. Toisaalta taa mietin, että millainen sisältö kiinnostaa blogin lukijoita ja miten taitava kirjoittaja pitäisi olla.

Nyt kun vihdoin valtuustokausi lähtee käyntiin, niin pyrin itse pääsemään siihen rytmiin, että joka viikko olisi jonkunlaisia kuulumisia kerrottavana politiikasta.

Vantaalla on luottamushenkilöpaikkojen jako edennyt melko hitaasti. Viime vuoden puolella sovittiin paikkojen jaosta puolueiden kesken, mutta kokoomuksen sisäinen paikkajako on yhä vielä auki. Siksi en osaa vielä tarkemmin kertoa mitä vastuuta minulla tulee seuraavan neljän vuoden aikana olemaan.

Valtuuston koulutuksia on tiedossa heti kaksi (17. ja 24.1.). Ensimmäisessä tulemme saamaan kannettavan tietokoneen käyttöömme ja opastusta sen ja sähköpostin käyttöön. Toisessa koulutuksessa kaupunginjohtaja tulee kertomaan Vantaan talouden tasapainottamis- ja velkaohjelmasta. Lisäksi saamme tietoa kunnallisesta päätöksentekojärjestyksestä ja opastusta luottamushenkilönä toimimiseen kaupungin yhtiössä tai kuntayhtymässä.

Tässä vaiheessa kaikki koulutus on tarpeen. Tämähän on kuin uudessa työpaikassa aloittaminen. Tosin olen monessa työpaikassa joutunut aloittamaan ilman mitään koulutusta, joutuen ottamaan itse selvää ja rakentamaan itse omaa toimenkuvaani. Yrittäjänä on kaikki pitänyt opetella itse ja kovin usein myös "kantapään kautta". Odotan siis innolla koulutuksia ja etenkin valtuuston ensimmäistä kokousta 28.1.2013.

Hyvää alkanutta vuotta!!

Ilolan koulu ja Simonkylän johtokunta

Sunnuntai 25.11.2012 klo 23:35

Pikkuhiljaa alkaa Vantaallakin puolueiden väliset neuvottelut lautakuntapaikoista ja sitä myöten sitten todellinen työ ensi vuoden alusta.

Simonkylän koulun johtokunnan puheenjohtajan roolissa olen jo mukana ottamassa kantaa koulujen johtokuntien lakkauttamiseen. Meidän johtokunta oli sitä mieltä, että johtokuntien lakkauttaminen kaventaa kuntalaisten lähidemokratian mahdollisuuksia. Lisäksi virallisen toimielimen tehtäviä ei voi siirtää vapaaehtoisesti toimivalle epäviralliselle vanhempainyhdistykselle. Monet johtokunnan jäsenet ovat valmiita toimimaan ilman palkkiota, jolloin säästöä saataisiin, vaikka johtokuntia ei lopetettaisi. Lopetettaisiin ainoastaan palkkiot.

Olen myös selvitellyt Ilolan koulun tilannetta. Alueella rakennetaan todella paljon ja kaikki rakentajat ovat lapsiperheitä, sillä tontin saamisen edellytys oli, että perheessä on lapsia.

Tulevaan Vantaan Kaupungin taloussuunnitelmaan on Ilolan koulun hanketta valmisteltu yksityiskohtaisemmin kuin aiemmin. Sivistystoimen toimistoarkkitehdin mukaan  ”Ilolan koulu- ja esiopetustiloista laaditaan parhaillaan tarveselvitys- ja hankesuunnitelmaa. Lisärakennukseen suunnitellaan tiloja kahdeksalle luokalle ja kahdelle esiopetusryhmälle. Tavoitteena on, että hanke valmistuisi kesään 2014 mennessä. Yksityisen palveluntuottajan kanssa on neuvoteltu taas päivähoitotilojen rakentamista ja päivähoidon aloittamisesta mahdollisesti jo ensi vuonna.” Hanke on tarkoitus toteuttaa yksityisrahoituksella vuokrakohteena.

Koivukylän alueen koulutilat riittävät ennustettuun kasvuun seuraavaksi 10 vuodeksi. Tikkurilan alueella taas oppilasmäärän ennustetaan kasvavan voimakkaasti. Tilojen rakentaminen Ilolaan parantaa paitsi Ilolan, niin myös Tikkurilan koulutilannetta tulevina vuosina.

Myös meidän perhe aloittaa talon rakentamisen Ilolaan ensi keväänä. On todella mielenkiintoista olla mukana rakentamassa alueella, mihin nousee samanaikaisesti kymmeniä omakotitaloja. Näin pääsen myös henkilökohtaisesti tutustumaan Vantaan Kaupungin palveluihin omakotirakentajan näkökulmasta.

Lue lisää »

Suuri kiitos!!!

Maanantai 29.10.2012

Kello on 1:01 ja nyt vihdoin uskon, että minut on valittu valtuustoon. Suurkiitos kaikille vaalikampanjassa mukana olleille ja ennen kaikkea kaikille minua äänestäneille!!

Nyt toivon teiltä kommentteja ja mielipiteitä siitä, mihin asiaan tässä kaupungissa pitää tarttua ja mihin pitää pyrkiä vaikuttamaan. Toivon myös saavani ideoita siihen, miten parhaiten voisin kertoa siitä, mitä teen ja miten vaikutan asioihin.

Hyvää yötä!!! Aion nukkua kaikki vaalikampanjan aikana hankitut univelat pois :)

Peruspalvelut pitää aina toimia

Lauantai 20.10.2012 klo 22:09

Muutaman kerran minulta on kysytty, että mihin olen unohtanut vanhukset, kun minun esitteessäni tai vaaliteemoissa ei puhuta heistä mitään.

Vaaliteemat ovat vain muutama poiminta siitä, mitkä asiat tunnen ja missä tiedän olevani vahvoilla. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että joku toinen olisi vähemmän arvokkaampi asia tai, että en sen eteen tekisi töitä. Kunnan peruspalveluihin kuuluu se, että me huolehdimme lapsista, vanhuksista, vammaisista, asunnottomista, syrjäytyneistä, työttömistä ja kaikista niistä jotka apua tarvitsevat. Nämä ovat kunnan ja valtion tärkeimmät työt. Meidän kaikkien etu on se, että heikommista pidetään huolta.

Edellä mainittujen lisäksi kunnalla on muitakin tehtäviä. Se tukee urheilua ja kulttuuria, huolehtii turvallisuudesta, puistoista, julkisista rakennuksista ja tieverkostosta.

Nämä kaikki asiat ovat tärkeitä. On itsestäänselvyys, että haluan vanhuksistamme huolehdittavan arvokkaasti. Tämän ja kaikkien edellä mainittujen vuoksi pyrin valtuustoon. Kaikkea emme voi saada ja joudumme tekemään säästöjä ja ikäviä päästöjä, mutta ketään ei saa jättää heitteille tai huonon hoivan armoille. Kunnan peruspalveluiden pitää aina toimia. Sen eteen olen valmis tekemään työtä.

Vantaan ongelmat

Perjantai 12.10.2012 klo 9:59

Olen viettänyt viime ajat melko tiiviisti toreilla ja erilaisissa markkinatapahtumissa. Ihmisiä eniten kiinnostava asia, on selkeästi kaupungin talous. Kuinka paljon voimme leikata palveluista ja millä keinoilla saisimme talouden kuntoon. Mitään hokkus pokkus temppuja tai helppoja keinoja ei ole. Talouden tervehdyttäminen on pitkäjänteistä puuhaa ja vaatii useita eri toimenpiteitä.  

Veronkorotus on lyhytjänteinen korjausliike. Talouden tervehdyttäminen tulee tehdä toimintoja tehostamalla ja hallintorakenteita järkeistämällä. Se ei kuitenkaan saa tarkoittaa kuntalaisten palvelujen tason heikkenemistä. Myös investointeja pitää jatkossa tehdä, kouluja korjata ja kaupunkiympäristöä kehittää. Investointitason tulee kuitenkin olla järkevä.

Vantaa ei perinteisesti ole ollut pääkaupunkiseudun kunnista se houkuttelevin vaihtoehto. Tämän hetkinen talouden tasapainoittamis- ja velkaohjelma antaa vielä sen kuvan, että kunnan palvelut entisestään heikkenevät. Tilanne on hankala, sillä juuri nyt meidän pitäisi houkutella Vantaalle hyviä veronmaksajia ja erityisesti kannattavaa yritystoimintaa.

Mitkä sinun mielestä ovat ne keinot, joilla teemme Vantaasta houkuttelevan paikan asua ja yrittää?

Olen tänään perjantaina 12.10. klo 17-20 K-Market Ilolan pihalla tarjoamassa kahvia ja kyselemässä asukkaiden mielipiteitä Vantaasta ja omasta asuinympäristöstään. Tästä pääset tutustumaan tekemääni kyselyyn. Tervetuloa!

Kaupungin palvelut ja yksityistäminen

Sunnuntai 30.9.2012 klo 23:13

Kun Tampere ostaa yksityiseltä kotihoitoa, keskihinta on 34,7 euroa tunnilta. Omana työnä kaupungin muilla alueilla kotihoito maksaa 61,6 euroa tunnilta. Tilaston mukaan kaupungin työntekijä on päivittäisestä työajastaan 45 prosenttia asiakkaan luona. Yksityisellä yrityksellä prosenttiluku on noin 70. (Aamulehti 31.10.2011)

Kunnan ei tarvitse tehdä kaikkea itse. Kaupunki vastaa palvelujen järjestämisestä, mutta palvelun voi hyvin tuottaa paikallinen yrittäjä. Kaupungin etu ei ole aina valita halvin vaihtoehto vaan laadulliset tekijät on saatava merkittävämpään asemaan valintoja tehtäessä.  Samalla pitää miettiä kuinka pieniä tai suuria kokonaisuuksia kilpailutetaan, jotta pienyrittäjät voivat osallistua tarjouskilpailuun. Tällä hetkellä hankinnat tehdään niin suurina yksiköinä, että ainoastaan monikansalliset suuret ketjut voivat osallistua tarjouskilpailuun.

Usein tuntuu myös siltä, että vaihtoehtoina on ainoastaan kunnan oma palvelutuotanto tai suuri kansainvälinen ketju. Mihin on unohdettu pienet ja keskisuuret yritykset, jotka ovat yrittäjävetoisia ja paikallisia? Otsikoihin nousee vain epäonnistumiset, kun vanhukset on unohdettu yksin tai lapsille ei ole riittänyt ruokaa. Syy ei ole yksityistämisessä vaan huonosta laadunvalvonnasta. Kaupungin tulee asettaa selkeät laatukriteerit ja valvoa niitä. Mikäli laatu ei toteudu, on palveluntuottajaa vaihdettava.

Kaupunki tarvitsee elinvoimaisia yrityksiä, jotka luovat työpaikkoja ja maksavat veroja. Palveluyrittäjyys on yksi nopeimmin kasvavia yrittäjyyden aloja, jota voidaan tukea monipuolisilla hyvinvointipalveluilla ja palvelusetelin nykyistä laajemmalla käyttöönotolla. Molemmat lisäävät kuntalaisen valinnanmahdollisuutta.

Työllistämisen vaikeus ja byrokratian raskaus

Tiistai 18.9.2012 klo 21:00

Pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työllistämiseksi on työnantajille tarjolla palkkatuki. TE-toimisto myöntää palkkatuen hakemuksen perusteella tietylle ajanjaksolle, usein kolmelle tai kuudelle kuukaudelle. Kun työntekijä on saanut palkkansa, täytyy työnantajan 30 päivän sisällä täyttää kaksi eri lomaketta, joissa erittelee työntekijän saaman palkan sekä työnantajan maksamat sivukulut.

Palkkatuki on hieno juttu, mutta siinäkin byrokratia ja virkamiesten joustamattomuus on jälleen viety äärimmilleen.  Mikäli tilityslomake saapuu yhdenkin päivän myöhässä, tukea ei myönnetä. Ja tätä tapahtuu kuulemma usein. Postin kulkuun luotetaan ja tilitys lähetetään viime tipassa. Mikäli käy niin huonosti, että posti hukkuu matkalla, yrittäjä huomaa asian vasta kun tilitys ei tule yrityksen tilille ja silloin se on jo liian myöhäistä. Vantaan TE-toimiston mukaan varminta on tuoda tilitys paikan päälle. Yrittäjällä kuitenkin on varmasti muutakin tekemistä kuin kuukausittain vierailla TE-toimistossa. Lisäksi ihmettelen, ettei tilitystä voi tänä päivänä toimittaa sähköpostilla. Todellista kehitystä olisi, jos tilityksen voisi täyttää TE-toimiston nettisivuilla. Työntekijä voisi käydä samoilla sivuilla ilmoittamassa, että on varmasti palkkansa saanut.

Osallistuin muutama viikko sitten yrittäjänä Kuntaliiton järjestämään seminaariin, jonka tarkoitus oli kuulla asiantuntijoita ja yrittäjiä ja kehittää pitkäaikaistyöttömien työllistymistä. Vantaan TE-toimisto oli oikeasti kiinnostunut siitä, miten he voisivat auttaa yrittäjiä työllistämään. Minä ehdotan byrokratian vähentämistä. Tilitykseksi pitäisi riittää työntekijän palkkakuitti työntekijän kuittauksella. Jokaisen työnantajan tulee antaa työntekijälle palkkakuitti ja TE-toimisto osaa varmasti lukea palkkakuitin sisällön ja laskea siitä palkan sivukulut. Työnantajan toimialasta riippuvat sivukulut (kuten tapaturmavakuutuksen) voisi ilmoittaa ensimmäisessä hakemuksessa, siitä ne kulut eivät enää miksikään muutu. Ainoastaan vuodenvaihde tuo muutokset, jotka TE-toimistossakin ovat varmasti tiedossa.   

Inhimillisiä virheitä sattuu ja verottajakin muistuttaa myöhästyneestä ilmoituksesta. Työllistävä yritys on TE-toimiston asiakas. Palvelua vain ei tällä hetkellä saa. Entä mihin on unohtunut hallinnollisen taakan keventämiseen tähtäävä työ.

Hyvästi peruskoulu

Sunnuntai 19.8.2012 klo 23:13

Reilu vuosi sitten [Vantaan]kaupunki päätti sijoittaa erityisoppilaat tavallisiin luokkiin. Viime kesäkuussa kaupunki teki säästöpäätöksen, joka vähensi kouluavustajien määrää rajusti. Moni opettaja jää yksin huolehtimaan luokasta, jotta on jatkuvaa huomioita vaativa erityisoppilas. ”Tässä käy huonosti”, [OAJ:n puheenjohtaja Olli] Luukkainen sanoo.

Otsikko ja ensimmäinen kappale on suora lainaus Suomen Kuvalehden 10.8.2012 numerosta. Lehdessä on pitkä artikkeli siitä, miten kuntien kurjistuva taloustilanne vaikuttaa peruskouluun. Vantaan Kaupunki on otettu yhdeksi esimerkiksi. Samanaikaisesti kun Vantaa säästää mm. kouluavustajien määrässä, erityisoppilaat siirretään lähikouluihin. Yhdistelmä ei voi toimia.

Vuoden 2011 aikana kaikkien koulujen johtokunnilta pyydettiin lausunto siitä, mitä mieltä erityisoppilaiden siirrosta ollaan. Käsitykseni mukaan suurin osa johtokunnista suhtautui muutokseen myönteisesti, koska kaupunki vakuutti myös resurssien siirtyvän oppilaiden mukana. Esityksessä oli tarkat laskelmat kouluittain erityisopettajaresursseista jotka siirtyvät kouluihin erityisoppilaiden mukana. Nyt sitten samanaikaisesti kuitenkin vähennetään 100 koulunkäyntiavustajaa.

Opettajilla ei ole aikaa heikoille eikä lahjakkaille. Keskiverto-oppilaat pärjäävät. Koulusäästöissä ei ole kuitenkaan kysymys ainoastaan yksittäisistä väliinputoajista. Tähän asti meillä on ollut tasa-arvoinen koulutus kaikille, vanhempien varallisuudesta ja koulutuksesta riippumatta. Tästä olemme syystäkin olleet ylpeitä. Mikäli peruskoulun taso laskee, alkavat vanhemmat valita kouluja ja pitkällä aikavälillä syntyy yksityiskouluja. Yksityiskoulut jos mitkä, synnyttävät selkeät luokkajaot. Kouluvalinta vaikuttaa myös perheiden asuinpaikan valintaan. Isojen kaupunkien koulujen opettajat ja oppilaat valikoituvat jo nyt hyviin ja huonoihin kouluihin.  Erot koulujen välillä ovat kasvaneet jatkuvasti.  Hyväosaiset vanhemmat laittavat lapsensa hyvämaineisiin kouluihin ja näin kierre on alkanut.

Peruskoulu on väärä paikka säästää. Se vaikuttaa kuntien mahdollisuuksiin houkutella lapsiperheitä asukkaikseen ja muuttaa pikkuhiljaa koko yhteiskuntarakennettamme. Myös hyväosaisten vanhempien etu on, että peruskoulu pysyy tasa-arvoisena ja kaikilla lapsilla on samat mahdollisuudet tulevaisuuteen.

Vastuu ja vapaus

Keskiviikko 25.7.2012 klo 18:53

Erään ystäväni aviomies oli kysynyt, miten olen päätynyt Kokoomuksen ehdokkaaksi. Tässä siis Jarille vastaus :)

Olen aina jostain syytä tuntenut Kokoomuksen oikeaksi valinnaksi minulle. Kokoomuksen arvot vapaus, vastuu, demokratia, mahdollisuuksien tasa-arvo, sivistys, kannustavuus, suvaitsevaisuus ja välittäminen, ovat kaikki sellaisia mihin voin tiukasti sitoutua.

Yksilön vastuu ja vapaus

Yksilön vastuu ja vapaus on se, mihin yhteiskuntamme pitäisi pohjautua. Vapaus valita takaa sen, että jokainen ihminen voi tavoitella onnellisuutta ja hänelle sopivaa elämää. Jokaisella meistä on kuitenkin vastuu itsestämme ja läheisistämme. Kaikkea ei voi ulkoistaa kunnan tai valtion velvollisuuksiksi. Meidän jokaisen on yritettävä ottaa vastuu omasta elinympäristöstämme huomioiden sekä ympäristö että lähellä olevat ihmiset.  Vastapainona meillä jokaisella on myös velvollisuus auttaa niitä, jotka apua jostain syystä tarvitsevat.

Yhteiskunnan vastuulla on perusturva, terveydenhoito ja koulutus. Tavoitteena on edistää sivistyksellisiä pyrkimyksiä sekä perusturvan ja huolenpidon toteutumista. Peruskoulu on perusta mahdollisuuksien tasa-arvoon. Jokaisella lapsella perheen tulotasosta, asuinpaikasta tai vanhempien koulutuksesta riippumatta, pitää olla tasa-arvoinen mahdollisuus saada laadukas peruskoulutus. Sivistys on mahdollisuus.

Perusturva pitää olla apuna niille jotka sitä tarvitsevat. Perusturvan ei kuitenkaan pitäisi olla vaihtoehto vaan väliaikainen turva silloin kun sitä tarvitsee. Työnteon vastaanottamisen pitäisi olla aina kannattavaa ja työttömyysturvan vain väliaikaista. Jokainen kohtaa joskus tilanteita, joissa tarvitaan yhteiskunnan tarjoamia palveluita ja tukea. Jokaisella on oikeus turvaan työttömyyden, sairauden tai muun vaikean elämäntilanteen kohdatessa.

Yrittäjän asialla

Yrittäjyys on asia jonka eteen koen, että Kokoomus tekee jatkuvasti työtä. Työnteko, yrittäminen ja niiden verottaminen sopivassa suhteessa muodostavat yhteiskunnan perustan. Työhön, yrittämiseen ja vientiin nojaava kansantalous tuo vakautta ja vaurautta kansalaisille. Työ ja yrittäminen elättävät Suomen. Suomessa on pienyrittäjiä (alle 10 hengen yrityksiä) 93,4% kaikista yrityksistä. Viime vuosikymmenen puolivälistä lähtien kaikista työpaikoista kolme neljästä on syntynyt pk-yrityksiin. Suomen yrittäjyys rakentuu pitkälti pienyritysten varaan. Konkreettisina tavoitteina Kokoomuksella on yhteisöverokannan alentaminen 4 %:lla (22 %:iin)sekä matalammin verotettu osinkotulo yrittäjälle. Jos yrittämisen riskistä ei palkita, ei voida myöskään odottaa yrityksen perustamisen kiinnostavan.  Yrittäjälle on aina riski kasvattaa yritystä ja työllistää muita.

Omat tavoitteet kuntatasolla

Kuntatasolla meidän tulee huolehtia erityisesti tällä hetkellä Vantaan taloudesta. Sen lisäksi tärkeitä asioita ovat laadukas peruskoulu, yrittäjyyden edistäminen, nuorten työllistyminen, viihtyisät asumis- ja työympäristöt ja kaupunkikeskukset sekä toimivat peruspalvelut.

 

Kursivoidut tekstit on poimittu Kokoomuksen virallisilta nettisivuilta.
 

Loma alkoi, ilmoista viis

Perjantai 13.7.2012 klo 11:29

Olen aina välillä todella loman tarpeessa. Ahdistun, turhaudun tai en välitä asioista. Olen oppinut huomaamaan, että selkein merkki loman tarpeesta on motivaation hiipuminen. Sitä ei yrittäjälle saisi tapahtua, sillä silloin loppuu yrityksen kehittäminen.

 Kuitenkin kun jään lomalle huomaan tarkastavani sähköpostiani ja pohtivani uudistuksia ja muutoksia joita pitäisi työpaikalla tehdä. Olen huono ”siirtyjä”. Kun aloitan loman, en pääse töistä irti ja kun menen takaisin töihin, kestää hetken saada työvaihde päälle.

Työ on tärkeä osa elämää, se ei kuitenkaan saa olla pääosassa. Kuten eräs ystäväni totesi, me hyvin usein valitamme työstä ja toivomme lottopottia, jotta voisimme jäädä ”eläkkeelle”, mutta kuinka moni oikeasti selviytyisi ilman työtä. Työn avulla koemme olevamme tarpeellisia.

Työtä ja lepoa oikeassa suhteessa, pitäisi olla jokaisen oikeus.